Joululomatunnelmia

Hyvää joulua! t. Nuutti

Kirjoittelin Nuutista kuvausta dreamoor-kennelin nettisivuille, tässä meidän ajatuksia Nuutista:

Nuutti on reipas, sosiaalinen ja kiltti nuori bortsupoika, joka on hurmannut lähipiirinsä täysin. Meidän mielestä Nuutti on unelmakoira. Kaikki koirat ja ihmiset (sekä kissat, puput, hevoset jne.) ovat Nuutin mielestä ihan parhaita, kaikki tervehditään häntää vispaten! Nuutti ei turhia säiky tai stressaa, vaan tutustuu rohkeasti uusiin paikkohin ja tilanteisiin. Vilkkautta löytyy riittävästi, kotona osataan kuitenkin rauhoittua. Arjessa Nuutti on pääasiassa kiltti ja tottelevainen, toki rajojakin välillä kokeillaan ja hepulihetkinä joskus omistajien hermojakin. Nuutti saa myös paljon ihastelua persoonallisen kasvojen värityksensä takia, ja onhan se ihan älyttömän söpö!


Harrastuspuolella Nuutti on tasainen suorittaja, johon voi luottaa ja joka on aina innolla valmis mihin tahansa. Nuutin kanssa on alusta lähtien treenailtu aktiivisesti tokoa ja tämä varmasti pysyy mukana jatkossakin. Treenipaikalle meno aiheuttaa Nuutissa hurjan innostumisen, jonka hallitsemisessa on koeteltu kärsivällisyyttä. Kunhan paikalle on päästy, itse treenatessa Nuutti on keskittyy todella hienosti. Loputtomasta ahneudesta on hyötyä harrastaessa, sillä Nuutti palkkautuu erittäin hyvin nameilla. Parasta herkkua Nuutin mielestä on omat ruokanappulat, niitä ei voita edes nakit tai muut herkut. Lelutkin toimii ja taisteluhalua löytyy. Tokoilun lisäksi Nuutti harrastaa hakua, sekä satunnaisesti jälkeä. Haku kuuluu selvästi Nuutin suosikkeihin, koska siinä yhdistyy metsässä juokseminen, kivat tyypit ja herkkujen syöminen! Jäljellä Nuutilla on niin kova vauhti, että suurin osa nameista jää syömättä, mutta mikäs siinä kun kuitenkin pysyy tarkasti jäljellä.


Tulevaisuudessa Nuutti pääsee kokeilemaan ainakin agilitya. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan tekemistä jolle Nuutti ei syttyisi. Aika näyttää mistä tulee meidän pääjuttu.

---

Viime päivityksestä onkin jo aikaa... Nuutin päivät ovat sisältäneet leikkimistä, lenkkeilyä, kaverien tapaamista ja koirapuistoilua, tokoa ja temppujen opettelua. Pentukurssi käytiin loppuun ja pakko sanoa, että sieltä me ei paljoakaan uutta saatu. Kurssissa ei sinänsä ollut vikaa, Nuutti vaan osasi jo kaikki kurssin asiat. Tulihan siinä häiriötreeniä tietty. Lisäksi liityttiin Turun Käyttökoirakerhoon ja käytiin siellä toko-treeneissä syyskauden loppuun asti ja siellä tulikin sitten paljon uutta ja loistavia neuvoja. Nyt pari viikkoa sitten aloitettiin Tuija Serellä tokon alo/avo-kurssi. Sieltä ekoilla kerroilla on opittu se, että kun joku ei onnistu, on se aina ohjaajan vika, ei Nuutin. Esimerkkeinä sivulletulo, jossa minä käänsin takapuoleni vinoon, jolloin Nuutti istui vinoon, tai seuraaminen, jossa Nuutti välillä edisti ja välillä jäi jälkeen, koska minä liikutin namikättä alkumatkasta liian eteen ja sitten liian taa. Opetuksena siis että Nuutti on mahtava, mun pitää vähän keskittyä! =) Tässä kuvia joulunajalta (joka on ollut lenkkien osalta pimeää ja kuraista).

Lisää syyskuvia

Veeti 11v 

Nuutti 14 vk

Se kasvaa ihan silmissä!

Iltalenkillä sateessa

Uskomatonta miten nopeesti aika ton naperon kanssa menee. Nuutilla vaan jalat venyy ja tuntuu että joka päivä se on eri näkönen ku eilen, ja joka päivä juoksee kovempaa. Nuutti saa tutuilta ja tuntemattomilta paljon huomiota supersosiaalisuutensa ja söpöytensä takia. Viime päivityksen jälkeen on ollut kasvattaja järjestämä jälkipäivä, jossa mukana oli myös kaikki muut pentueen pennut ja omistajat. Olipas kiva nähdä kaikkia, saada hyviä jäljestysvinkkejä ja esimerkkiäkin ja oppia koirien lihashuollosta. Kiitos päivästä Sanna ja kaikki osallistujat!! Vertaistuki muilta pentujen omistajilta oli hienoa, kiva huomata ettei muittenkaan pentujen kanssa kaikkea vielä osata. =) Nuutti oli (ainakin mun mielestä) myös erityisen pätevä jäljestämään, kyllä siitä vielä hyvä jälkikoira(kin) saadaan!

Mitäs muuta. Nuutin kanssa ollaan tavattu koirakavereita (suosikkeina ehdottomasti bortsu Capo ja sheltti Lilli), käyty tutustumassa erilaisissa paikoissa, riehuttu, tokoiltu, lenkkeilty vapaana, harjoteltu hihnakävelyä. Hienoa huomata, että siltä alkaa löyty jo jonkinverran järkeä päästä. Pari viikkoa sitten meillä oli ongelmaa, kun Nuutti pureskeli kotona kaikkea mahdollista, kengistä seinään. Aiemmin oltiin kielletty ja keskeytetty toimintaa, nyt tuli taktiikan vaihto. Me lopetettiin huomioimasta tuhojen tekemistä ja annettiin syödä vaan. Tarkoituksena huomioida ja leikkiä sitten kun oma-alotteisesti vaihtaa omaan leluun tai luuhun. Aluksi tais aiheutua vielä innokkaammin tuhoamista, mutta nyt se on loppunu melkein kokonaan! Toimii siis hienosti. Luonnetta Nuutista on alkanu löytymään ihan uudella tavalla, sehän on kokeillu rajojaan pari kertaa voimakkaastikin, tosin huomattuaan ettei meille kuikuttelu ja pärrääminen toimi, on uskonut kieltojakin paljon paremmin.

Reilu viikko sitten Nuutin elämään tuli uus jännittävä muutos kun Veeti-Cotton muutti meille hoitoon pariksi viikoksi. Veeti ei ole kovin innokas pienen kanssa leikkimään ja riehumaan, joten alussa rajoja yhteiseloon haettiin hyvinkin aktiivisesti ja äänekkäästikin. Veeti ärähteli Nuutille kun Nuutti tuli liian innokkaasti leikkimään ja riehumaan, ja Nuutti taas haukkui innostustaan ja lopulta turhautumistaan. Hihnalenkin molempien koirien kanssa oli alussa täyttä tuskaa. Nyt reilun viikon jälkeen koiruudet elää sovussa, hihnalenkit onnistuu (ellei Nuutilla ole just hepuli, sillon ei onnistu mikään) ja muutaman kerran Veeti on jopa leikkinyt (!!!) Nuutin kanssa!!

Koulutuspuolella edistytään. Istu ja maahan menee hienosti ilman käsiapuja ja Nuutti jaksaa odottaa kunnes saa luvan liikkua käskyllä "vapaa". Kestoa ja etäisyyttä vaan jatkossa enemmän. Luoksetulo eteen on aika hieno (lähietäisyydeltä) ja sivua on alettu opettelemaan. Jätä, kiitos ja alas on edelleen käytössä päivittäin. =) Hihnassa (ilman Veetiä sekoittamassa pakkaa) kävely sujuu hienosti, samoin metsässä vapaana juostessa ei lähde omille teilleen vaan seuraa missä me mennään. Kaverin kanssa leikkiessäkin tulee luokse kutsuttaessa, jes! Katsekontaktia vaaditaan jo monessa jutussa. Rauhassa odottaminen on kyllä vielä erittäin haastavaa. Sisäsiisteys otti meillä hurjan takapakin kun Veeti tuli, Nuutti teki seuraavana päivänä ainakin 3 kertaa pissat sisälle, äh. Epätoivo meinas jo iskeä, mut nyt on menny viimeisen viikon aikana suurin osa öistä ilman lätäköitä, eli pidättää jo 8 tuntia. Moneen päivään ei oo tullu pissat lattialle!! Tai no, sitä ei lasketa kun Nuutti oli 7 tuntia yksin päivällä ja sillon teki lattialle, ei siltä sellasta voi vielä vaatiakaan.

Nyt projekteina on ainakin jäljestys. Aloitellaan myös tavaroiden tuomista käskystä, pohjustuksena noudolle, esineruudulle, jäljen kepeille... Ja tokoilua aina väliin. Mut on se hei ihana olento!

Nuutti 11vk, kuva Ronja Hyrkkänen

Nuutti 11 vk, kuva Ronja Hyrkkänen

Nuutti 11 vk ja Lilli, kuva Ronja Hyrkkänen

Nuutin hyökkäys, kuva Ronja Hyrkkänen

 

Nuutin kämppis Veeti

Nuutti 14 vk ja Veeti

Nuutti 14 vk ja Veeti

Kaverukset Nuutti 14 vk ja Capo 16 vk 

Nuutti 14 vk ja Capo 16 vk

Mökkeilyä

Nuutti ja Veeti mökkitiellä

Viime viikolla mä olin Porissa maanantaista torstaihin, joten pojat oli kahestaan Turussa. Hyvin ne oli pärjänny ja oppinuki vaikka mitä uusia juttuja. Mulla vaa oli iha syrän syrjällään ku mä en nähny Nuuttia ollenkaa. Pöh, on tämäkin... Mut kiva oli tulla takas kotii!

Viikonlopuks lähdettiinki sitten Nuutin kanssa mökkeilemään Keski-Suomeen. Voi että ku oli mahtavaa! 5 tunnin automatka meni hienosti, Nuutti nukkui melkein koko matkan, hereilläoloajan söi luuta. Nuutti näki viikonloppuna kauhean määrän sukulaisia ja nautti saamastaan huomiosta! Nuutti tapasi mökillä myös Veeti-cottonin, joka kuuluu oleellisesti tähän porukkaan, asuu minun vanhempien luona. Veetin mielestä Nuutti oli vähän liian riehakas ja Nuutti sai siitä pari kertaa kuullakin. Mutta kyllä ne toimeen tuli. Uutena asiana Nuutti keksi bortsuille tyypillisen hypnoottisen tuijotuksen, jota käytti sitten Veetiin aivan jatkuvasti. Ei voi kyllä syyttää, Veeti muistuttaa aikatavalla lammasta! Oli siihen silti puututtava. Toinen viikonlopun koirakavereista oli Venla-sheltti, jonka kanssa pääsikin sitten riehumaan ihan kunnolla. Aluksi Venlan leikkiyritykset vähän jännitti, mutta pian Nuutti oli itsekin haastamassa ja siitähän se sit lähti! On tuo aika akrobaatti, teki vaikka mitä ihme ympärikierähdyksiä juostessaan ja välillä liukui mahallaan auton alle turvaan ihan älyttömällä vauhdilla. Kiitos Anu kuvista!!

Nuutti opetetteli kaivamaan 

Pihalla riehumisen jälkeen tuli väsy. Sain kyllä aika kauan ettiä ennen ku tajusin minne se on menny nukkumaan.

Nuutti ja Venla, kuvat Anu Heikelä

Kierähdys

Eilen tiistaina Nuutti tapasi tois pual jokke asuvan 12 vk:n ikäisen bortsupennun, Capon. Vauhtia riitti, vaikka Nuutti 2 viikkoa nuorempana jäikin vielä vähän jalkoihin. Capo opetti Nuuttia myös pitämään hurjaa murinaa leikkiessä! Meillä on muuten mennyt sisäsiisteysopettelu hurjan harppauksen eteenpäin: noin viikkoon ei oo tullu pissat lattialle kertaakaan ja vaan muutaman kerran alustan päälle johon saakin tehdä. Lisäks nyt on menny jo kaksi yötä ilman alustallekaan tehtyä pissaa! Nuutti on myös kasvanut melkein kilon viikkovauhtia, viime sunnuntaina painoi 6,3kg.

Nuutille porkkanaa

Tässä pari pätkää siitä, kun Nuutti sai porkkanan. Ei se niin kauhean hyvä syötävä ollut, mutta aiheutti aikamoisen hepulin ja juoksentelun.

Nuutti muutti kotiin!

Noniin, nyt on blogi saatu aikaiseksi. Nuutti muutti kotiin viikko sitten perjantaina, kaikenlaista on jo ehtiny tapahtua!

Tällanen pallero meille tuli - Nuutti muutama viikko sitten

Matka Hyvinkäältä kotiin meni hienosti, Nuutti  nukkui oikeestaan koko matkan. Kotiin tutustuttiin nopeasti ja sitten leikittiin uusilla leluilla. Sisäsiisteysharjoittelut aloitettiin käymällä meidän takapihan nurmikolla.Tais olla naperolla nälkäkin. Kun otettii ruokakuppi ja valmiiksi turvotetut nappulat esiin, alkoi aivan älytön huuto, kieriminen ja pomppiminen. Mä olin ihan ulalla et mistä tässä on kyse ja mikä sille tuli, seisoin vaan hölmönä kuppi kädessä! Ruokahalun puutteesta ei voi syyttää, ruokailutapojen opettelu alkoi heti. Eka yö nukuttiin hienosti, pissat oli kyllä aamulla lattialla...

Lauantaina Nuutti tuli kipeäksi. Ilmeisesti joku mahapöpö, käytiin oikein eläinlääkärissä tiputuksessakin. Voitteko uskoa, mikä määrä pissaa pienestä koirasta tulee, kun siihen on tiputettu kauhea määrä nesteitä!! Sitä oli sanoinkuvaamattomasti, sekä lattioilla, ulkona, pedissä, joka puolella. Nuutti-nuudeli sai lääkäristä antibioottikuurin ja sunnuntaina oli meno taas entisenlaista.

Viikko on mennyt erittäin vauhdikkaasti. Ollaan opeteltu sisäsiisteyttä vaihtelevalla menestyksellä. Pissoja on tullut yhteensä varmaan kymmeniä lattialle, lohduttavaa kuitenkin, että tuplaten niitä on tullut pihalle. Nuutti tietää kyllä idean, miksi ulkona käydään. Pidätyskyky yöllä on tasan 6 tuntia, sen jälkeen täytyy herätä käymään paperin päällä. Öisin on käytetty väsytystaktiikkaa ennen nukkumaanmenoa, toimii! Nuutin päivän pahin hepuli on aina aamupalan jälkeen, sillon on melkein pakko päästä pihalle purkamaan energiaa. Ollaan käyty takapihan lisäksi jokirannassa, pellolla ja metsässä, juna-asemalla, jalkapallokentän reunalla, ajeltu autolla, vierailtu meidän molempien vanhempien luona, otettu vastaan vieraita, aikuisia ja lapsia... Nuutin mielestä kaikki ihmiset on kyllä ihan parhaita! Eilen Nuutti tapasi ekat koirakaveritkin ja hienosti hän osas käyttäytyä! Onneks Nuutille on jo sovittu useita koiratapaamisia. =)

Metsää tutkimassa

Kyläilemässä Nuutti löysi Veetin solmuluun ja voi vitsi kun se oli hyvä! Annettiin sitten valvotusti syödä solmujakin.

Ollaan myös treenailtu:
- Tietää oman nimensä!
- luoksetulo sanalla "tule" onnistuu hienosti, suuntaa vaan on välillä hankala hahmottaa jos kutsuja ei ole näköpiirissä
- "istu" onnistuu
- ruokaa annettaessa Nuutti istuu kauniisti odottamassa, mutta hyökkää kupin kimppuun heti kun kuppi on lattiassa, ei siis osaa vielä odottaa että sanotaan "ole hyvä"
- "jätä", aika hyvin jo onnistuu. Tää tulee tarpeeseen, Nuutti syö pihalla kaiken mahdollisen! Sienet on lempparei...
- Jesse on pelannu Nuutin kanssa "kumpi käsi" -leikkiä ja aarteenetsintää
- Yksinoloharjoituksia on tehty maltillisesti, koska ensimmäinen harjoitus aiheutti kauhean ulvomisen. Nyt hän on ollut jo yli tunnin yksin, nukkui koko ajan. Ja kyllä, meillä on etäyhteys josta nähdään mitä Nuutti tekee.
- Hihnakävely menee ihan ok toistaiseksi, ellei ole hepuli

Vastoinkäymisiä ekalla viikolla:
- Lauantain sairastelu
-Nokkospuskaan säntääminen, toistuvasti! Kasvatajan ohjeen mukaan suihkuteltiin viileällä vedellä, se auttoi.
- Ensimmäinen punkki poistettu!

Välillä otetaan rennosti sohvan alla, niin paljon kuin sinne mahtuu.

Kaikki vauhtikuvat puuttuu kun kännykkäkamera ei pysy naperon perässä. Täytyy ilmeisesti ottaa kunnon kamera käyttöön.